Rankkaa elämää merenpohjassa

Merenpohjaan Billdalin ja Donsön välille on asennettu 17 kilometriä merikaapelia. Näin turvataan Göteborgin eteläisen saariston sähkönsaanti. Työ oli erittäin tärkeää, koska vanha kaapeli oli huonossa kunnossa.

On epätavallisen kaunis päivä, vaikka helmikuu on lopuillaan. Aurinko paistaa ja vedenpinnalla näkyy vain pientä väreilyä. Joakim Lindberg katsoo kohti Billdalin lähellä olevia saaria Göteborgin eteläpuolella.

Kauniista säästä huolimatta hän on hieman nyreissään seistessään proomunsa kannella noin sadan metrin päässä merellä.Hän janoaa töitä.

– Jotain on juuttunut putkeen, joka vie kaapelin ensimmäisen osuuden merenpohjan alle. Näin kauniina ja tyynenä päivänä sitä haluaisi olla merellä asentamassa kaapelia eikä seisomassa tässä ja odottamassa, Joakim sanoo.

Tuuli on suurin ongelma merikaapelin laskemisessa, ainakin nykyisen projektin mitoissa. Kaapeli on halkaisijaltaan 90 millimetriä. Raskaan teräspanssaroinnin ansiosta kaapeli vajoaa pohjaan ja jää makaamaan paikalleen. Kaapeli painaa yhdeksän kiloa metriä kohti. Vakiorumpu, jossa on tuhat metriä Nexansin 24 kV:n AXCLTV-kaapelia, painaa 11 000 kiloa.

 – Se ei saa päästä liikkumaan proomulla. Jos tuulen nopeus on yli yhdeksän metriä sekunnissa, emme lähde merelle. Joskus pysymme maissa tyynelläkin säällä, jos aiemmin on ollut tuulista ja merellä on vielä maininkeja, kertoo Joakim Lindberg Dyk och Sjöentreprenadista, joka on varsinaisen asennuksen suorittava alihankkija.

Ellevio tekee sähköverkostaan luotettavamman Onsalan niemimaalla – Askimissa, Billdalissa ja Hovåsissa – sekä Göteborgin eteläisen saariston saarilla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suurjännitekaapelia asennetaan 145 kilometriä, joista 41 kilometriä on merikaapelia. Työn arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Saariston kaapelointi asetettiin etusijalle. Töiden oli määrä alkaa tämän vuoden maaliskuussa, mutta jo tammikuussa Billdalin kytkinlaitoksesta kaivettiin 3,6 kilometrin kaapelioja Killingholmenin rantaan.

– Saarille menevä vanha kaapeli ei ollut oikea merikaapeli, ja sitä oli jouduttu korjaamaan usein viime aikoina. Jos lisäksi kaapeliin pääsee vettä, ongelmat usein jatkuvat, kertoo tarjousinsinööri Jörgen Blomqvist Kraftringen Servicestä, jolla on kokonaissopimus työstä.

Rannan lähellä olevasta kytkinlaitoksesta vedettiin kaksi merikaapelia merelle. Ensimmäiset 250 metriä vedettiin putkissa, jotka asennettiin vaakasuoraan porattuun reikään merenpohjan alle. Sen jälkeen kaksi merenpohjaan vierekkäin asennettua 8,5 kilometrin pituista kaapelia vedettiin Donsöhön, joka on 1 500 asukkaallaan yksi saariston suurimmista saarista.

Joakim Lindberg on kuljettanut Uppsalan kotiasemasta kolme ponttoonia ja yhdistänyt ne 11 x 7,5 metrin kokoiseksi proomuksi, jonka kantavuus on 70 tonnia. Kaapelia laskettaessa proomua vedetään hinaajalla 0,5–1 solmun nopeudella, jolloin tuhat metriä kaapelia purkautuu rummulta merenpohjaan 40–60 minuutissa. Kun rumpu on tyhjä, proomu hinataan Fiskebäckiin, jossa uusi rumpu nostetaan kyytiin. Vähän yli tuntia myöhemmin he ovat taas siinä, mihin lopettivat.

Kraftringen Servicen erikoiskoulutetut asentajat hoitavat uuden ja aikaa vievän vaiheen – kaapeleiden liittämisen

– johon kuluu kahdelta henkilöltä 4–5 tuntia. Kaapeleiden avaaminen vie aikaa. Lisäksi kutisteletkut on lämmitettävä, jotta liitos vastaa kaapelin alkuperäistä kuntoa ja vetolujuutta, Jörgen Blomqvist selvittää.

Tämä tarkoittaa, että talvikuukausina on aikaa asentaa vain yksi rumpu päivässä. Vain pitkien kesäpäivien aikana on mahdollista purkaa kaksi rumpua.

Kun kaapelit olivat Donsössa asti, Joakim Lindberg sonnustautui sukelluspukuun ja sukelsi koko matkan Killingholmenista Donsöön tarkistaen, että kaapeli oli oikeassa paikassa. Kaapeleiden vedenalainen tarkastus kesti 2,5 työpäivää asennettua kaapelia kohti. Työtä hidasti se, että kaapelit ovat avomerellä vähän yli 17 metrin syvyydessä. Sukeltaja saa oleilla siinä syvyydessä vain 60 minuuttia, minkä jälkeen hänen on noustava pintaan usein 1–3 tunniksi.

– Ennen kaikkea tarkistan, että kaapeli ei ole sellaisia teräviä kiviä tai reunoja vasten, jotka voivat ajan myötä hangata reikiä vaippaan. Tarvittaessa yritän ensisijaisesti siirtää kaapelia hieman, tai pujotamme tiivistettävän suojaputken kaapelin päälle. Lisäksi kuvaan joitakin herkkiä alueita, Joakim kertoo.

Se voi olla hyvä dokumentaatio siltä varalta, että jotain sattuu. Uuden Nexans-merikaapelin odotetaan tosin kestävän 50 vuotta teräslankavahvistuksen ansiosta. Merikaapelista ei kuitenkaan ole takeita.

– Meressä tapahtuvaa kulumista ei ole mahdollista ennustaa, sillä joissakin paikoissa kaapelit eivät koskaan makaa paikoillaan. Vian muodostuminen vie kuitenkin useita vuosia. Silloin videoista voi olla hyötyä vikapaikan etsinnässä, Kraftringenin Jörgen Blomqvist valaisee.

Ensimmäinen sähkökaapeli otettiin käyttöön maaliskuussa, kun se liitettiin Donsön nykyiseen verkkoon. Toinen otetaan käyttöön kesän jälkeen. Kun työt valmistuvat vuonna 2020, 24 kilometriä merikaapelia turvaa sähkönsaannin Göteborgin eteläiseen saaristoon, jossa on parikymmentä saarta ja noin 4 600 asukasta.